Ihmemies ja ihmelaite

Museoiden kokoelmat pitävät sisällään monenlaisia aarteita eikä kirkkomuseo ole poikkeus. Tai ehkä onkin. Ehkä hieman subjektiivinen näkemykseni on, että kirkkomuseon kokoelmat muodostavat oikean aarrekammion. Tätä aarteistoa kävi jokin aika sitten tutkimassa varsinainen ihmemies ihmelaitteineen. Kyseessä oli Valtion taidemuseon konservointilaitoksen materiaalitutkimuslaboratoriossa työskentelevä erikoistutkija Seppo Hornytzkyj. Yhteistyö Ihmemies-Sepon kanssa on jatkunut jo pitkään. Hän on avustanut meitä gemmologiaan liittyvissä kysymyksissä, erityisesti kivien tunnistamisessa.


Seppo ja infrapunaspektrometri, kuva: Marke Penttinen

Tällä kertaa Sepolla oli mukanaan infrapunaspektrometri, joka analysoi spektrometrista lähetettyä ja kiven pinnasta takaisin heijastunutta infrapunasädettä. Tällaiset pienet kannettavat analyysilaitteet ovat käsittääkseni melko uusi keksintö. Mineraaleilla on omat infrapunaheijasstuspektrinsä, jotka toimivat kuin sormenjäljet. Jokaisella mineraalilla on omat yksilölliset jälkensä.

Seppo tutki muun muassa Konevitsan luostarista evakuoitua reliikkiristiä, joka on ajoitettu 1400-1500 –luvulle. Kyseessä on latinalaisen ristin muotoinen, saranoilla ja lukolla varustettu avattava risti, jossa on säilytetty reliikkejä. Ristin yläosaan kiinnittyy saranoilla varustettu pyöreä ripustusrengas. Ristin keskelle on kuvattu matalana reliefinä ristiinnaulittu Kristus. Ristinpuun ylä- ja alapuolella ja molemmilla sivuilla on kiviupotukset. Sepon tutkimukset vahvistivat, että rististä löytyy safiireja, granaatteja sekä spinelli.


Reliikkiristi Konevitsan luostarista, kuva: Henna Hietainen

Tämän ristin lisäksi hän tutki Valamossa sijaitsevan Konevitsan Jumalanäidin ikoniin tehtyä riisaa, Arseni Konevitsalaiselle kuulunutta puuastiaa, johon on kiinnitetty hiottu vuorikide sekä Kazanin Jumalanäidin ikonia, jossa on koristeena helmiä ja jalokiviä sekä votiivilahjoina kiinnitettynä erilaisia koruja.

Kokoelmien esineiden valmistusmateriaalien tunteminen on tärkeää, jotta osaamme huoltaa niitä oikein. Materiaalien ja tekniikoiden tuntemuksen kautta pystymme jäljittämään monenlaisia tietoja niiden historiasta. Seppo kirjoittaa kirkkomuseossa tekemistään tutkimuksista uudessa Ikonimaalarit-lehdessä, joka ilmestyy piakkoin. Artikkeli avaa silmät kivien ihmeelliseen maailmaan ja siihen mitä kaikkea yksi kivi voikaan kertoa. Minä opin muun muassa, että kirkkomuseon kokoelmilla on yhteisiä tunnusmerkkejä Lempäälän kirkon alttariristin kanssa. Arseni Konevitsalaisen puuastiassa koristeena käytetty vuorikide on samanlainen kuin Lempäälän kirkon alttariristin vuorikiteet.