keskiviikko 22. joulukuuta 2010

torstai 16. joulukuuta 2010

Alan vaihto?

Sain eilen kirjeen, joka oli osoitettu Suomen ortodoksisen kirkollishallituksen seurakuntapuutarhurille. Vaikka välillä työni tuntuu puurtamiselta, niin en kuitenkaan ole ajatellut heittää kirvestä kaivoon ja vaihtaa alaa. En varsinkaan puutarhuriksi. Puutarhurin homma olisi varmasti ihana, mutta minusta ei olisi siihen. Pidän kyllä luonnosta ja ulkoilmasta, mutta tunnistan lähinnä voikukan ja päivänkakkaran. Kaikki havupuut on minulle kuusia.

Kirjeen päätyminen minulle johtunee siitä, että olen ollut aktiivisesti mukana rakennuksemme pihasuunnittelussa. En niinkään istutuksien osalta, vaan huolehtimassa saavutettavuuden parantamisesta, jossa pihamaa on keskeisessä osassa. Museolehtorin työnkuvaan kuuluu paljon asioita enkä pane pahakseni tätä puutarhurin titteliä, vaikka sen alan ammattilaisilla voisi olla jotain sanomista asiaan.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Kivilintu

Kesällä asuntomessuilla ja taidetorilla aloittamani mosaiikkilintu alkaa uhkaavasti valmistua. Olin viimeviikolla Siilinjärvellä mosaiikki-ikonikerho Petroksen kurssilla, jonne opettajaksi jälleen kerran saatu taiteilija Juri Jarin. Hänen hyppysissään kivistä syntyy todellista mosaiikkitaidetta ja me oppilaat saimme nauttia osaavasta ohjauksesta ja mukavasta seurasta. Tässä kuvareportaasi työni etenemisestä.




Kesällä naputin kivet ja tein suunnitelman vahapohjalle. Nyt ohjelmassa oli kivien siirtäminen lopulliselle pohjalle. Tällä kertaa pohjana toimi saumauslaasti, jota levitettiin muoviverkolle vajaan sentin mittainen kerros aina pieni määrä kerrallaan. Sitten siirsin kivet pinseteillä tälle lopulliselle pohjalle. Saumauslaasti pysyi aika pitkään kosteana, joten suurta hoppua ei ollut.






Vielä kehykset ja viimeistely puuttuvat.



Siilinjärven kirkon alakerta toimii mosaiikki-ikonikerho Petroksen työtilana. Hyllyt notkuu kivistä, laatoista ja Italiasta ja Venäjältä tuodusta smaltista.





Oso alasin on tarpeen isojen murikoiden kanssa.



Tällä kovametallikärkisellä alasimmella ja kovametallivasaralla kivet pilkotaan pieniksi.



Pirkko on herrastaja omassa luokassaan. Hänen hyppysissään materiaali kuin materiaali löytää uuden muodon. Harmi, että tässä kuvassa Pirkon mosaiikki sattuu olemaan suurimmaksi osaksi tuon lautasen alla. Aina ei voi onnistua. Pirkko onnistuu, mutta minä kuvaajana en.



Tätä vahalle toteutettua Maria Egyptiläisen ikonia Heikki on tehnyt jo yli viisi vuotta. Teoksen pitäisi valmistua pian, sillä se on tulossa Lapinlahden taidemuseossa 25.2. avattavaan Kirkkautta kohti -näyttelyyn.