keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Ömeising Reis


Amazing Race – ohjelmasta on väännetty omaan käyttöön erilaisia versioita. Tiedän ainakin yhden ekumeenisen nuortenleirin sekä yrittäjäporukan, jotka ovat järjestäneet keskenään ympäri kaupunkia levittäytyneen tehtäväkisan. Olen kantanut korteni kekoon ja ollut mukana järjestämässä Kuopion kulttuuripalveluiden, Kuopion viestintäpalveluiden, kulttuuriyhdistysten ja -aluekeskusten, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (Savotta) Ömeising Reis –tapahtumaa. Tapahtumaan osallistuneet 136 opiskelijaa kulkivat läpi kuusi rastia, jotka sijaitsivat eri kulttuurilaitoksissa. Jokaisessa opiskelijoita odotti toinen toistaan haastavampia tehtäviä. Muutamia esimerkkejä matkan varrelta: Opiskelijat joutuvat näyttelemään ”synnytys saunassa” -kohtauksen tanssiteatteri Minimin teoksesta Juha. Kino Kuvakukossa heitä odotti pätkä vanhaa Kuopio-elokuvaa, johon liittyvät tehtävät heidän tuli suorittaa päästäkseen jatkamaan matkaa. VB-valokuvakeskuksessa tehtävänä oli virkata vappustringit, musiikkikeskuksessa kohdattiin omia pelkoja ja heittäydyttiin sokkona tapahtuneeseen kilpajuoksuun.

Koska kirkkomuseo on remontin kourissa, emme pystyneet järjestämään toimintapistettä museoomme. Niinpä olin apuna Kuopion kaupunginteatterilla ja ohjasin ryhmien esittämiä Shakespeare-tulkintoja. Olen kuvassa näkyvä vihreään baskeriin pukeutunut tyyppi. Muita tehtäviä teatterilla oli etsiä narikkalappuihin ja teatterikahvion kattaukseen piilotetut koodit, joiden lisäksi heidän piti pukea ilmielävä teatteridiiva (näyttelijä Virpi Rautsiala). Jokainen rasti oli suunniteltu huolella ja toteutuksen eteen nähty vaivaa. Koko homma koottiin loppujuhlassa paikallisessa ravintolassa, jossa katsottiin valokuvakooste eri rastien tapahtumista ja syötiin voimia vieneen juoksemisen päätteeksi. Juontajina toimivat Mis Kuopio (tanssija-näyttelijä Johanna Keinänen), teatteridiiva sekä stand up koomikko Jarkko Huttunen. Parhaat ryhmät palkittiin hienoin palkinnoin, lehdistö valitsi oman suosikkinsa ja kunniamainintojakin myönnettiin.

Olemme kokeneet, että Kuopiossa opiskelevien nuorten aikuisten tavoittaminen kulttuurin pariin on ollut haaste. Ömeising Reisin avulla yritämme yhdessä kulttuurilaitosten kanssa avata oviamme opiskelijoiden suuntaan. Pelkäsin, että tapahtumasta saattaa tulla haalariporukoiden ryyppyjuhla, mutta näin ei käynyt. Pulloja ei näkynyt eikä viinanhaju pölähtänyt. Tapahtumaa varten varattu ravintola täyttyi vasta, kun kaikki rastit oli käyty läpi. Yksi opiskelija kommentoi:
" Meillä on ollut hirveän hauskaa ja voitko kuvitella, ihan selvin päin??" Tapahtuma oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Mikään ei mennyt mönkään ja kaikki oli tyytyväisiä. Toivottavasti tulemme näkemään opiskelijoita kulttuurilaitoksissamme aiempaa useammin.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Yhteistyö kannattaa, osa II




Hedelmällinen yhteistyö taidemuseon ja kirkkomuseon välillä on saanut jatkoa. Perehdyimme yhdessä leidiporukalla esteetiikan saloihin ja harjaannutimme taitojamme meikkikoulussa. Jokainen sai uuden ilmeen naamallensa ja uusia oppeja, joita ainakin itse yritin aamulla soveltaa unenpöppöröiseen naamaani. Jatkoimme vielä galleria Carreen avajaisiin, jossa ihastelimme Jaakko Rankan maalauksia ja tutustuimme mukavan oloiseen taiteilijaan. Mitähän seuraavaksi keksimme?!

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Nyt pistetään valokuvat järjestykseen

Kyllä tämä apurahahakemusten vääntäminen näköjään kuitenkin kannattaa, kun kielteiset päätökset meenasivat välillä nujertaa ja epätoivo iskeä. Karjalan Kulttuurirahasto vastasi huutoomme ja myönsi 14 900 euron tuen valokuvien järjestämiseen. Avustus mahdollistaa kirkkomuseon valokuvakokoelman systemaattisen läpikäynnin aloittamisen. Kokoelma sisältää kymmeniä tuhansia dokumentteja Suomen orto­doksisten seurakuntien toiminnasta, henkilöistä ja rakennuksista. Suurin osa ku­vista on otettu luovutetun alueen Karjalasta.

Kokoelma muodostaa merkit­tävän todistusaineiston menetetyn Karjalan kulttuuriperinnöstä. Kuvat ovat pää­asiassa mustavalkoisia paperivedoksia. Lisäksi kokoelmaan kuuluu diakuvia, lasinegatiiveja, negatiiveja ja kaitafilmejä. Vanhimmat kuvat ovat 1800-luvulta. Kuvakokoelman järjestäminen ja sähköiseen muotoon luetteloiminen takaavat kuvien säilymisen. Aineisto saadaan myös paremmin tutkijoiden käytettäväksi.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Päässä syyhyttää

Pääni on täynnä hyönteisiä. En nyt puhu täistä, vaan ajatukseni täyttävistä kokenillinkilpikirvoista. Luin taas illalla pitkästä aikaa Victoria Finlayn kirjaa Värimatka, joka johdatti minut karmiininpunaisen värin alkulähteille. Väri on peräisin mainitsemastani kirvasta. Hyönteinen on yleinen erityisesti Etelä-Amerikassa. Se on valkoinen ja kun se julmasti liiskataan, tuloksena on punainen väriläntti. Lisäine E120 on peräisin tästä hyönteisestä ja se tulee vastaan useissa ruuissa ja ainakin aikanaan sitä käytettiin myös kosmetiikassa.

Olen Taivaskanavalla -näyttelyn ansioista saanut pitkästä aikaa saanut olla kosketuksissa toisen itselleni jo harvinaiseksi tulleen olion kanssa. Kyseessä on museoasiakas, joita omassa museossamme en remonttimme vuoksi ole pässyt tapaamaan. Vaikka kesä on vasta ovella, ryhdyin miettimään miten voisin syksyllä toteuttaa toimintaa jonkun asiakasryhmämme kanssa. Nämä väriasiat ovat niin jänniä, että aion rakentaa niiden ympärille paketin, joka kiinnostaisi nuoria, ehkä yläkoululaisia tai lukiolaisia. Aion valita muutaman värin, joiden alkuperään tutustutaan havaintojen kautta. (Löytyisiköhän luonnontieteelliseltä museolta kokenillinkilpikirvanäytettä opetusmateriaalini täydennykseksi?) Ja tietysti pitää päästä kokeilemaan miten värejä valmistetaan. En nyt ehkä ryhdy koululaisten kanssa liiskaamaan kirvoja, vaan valitsen värien valmistukseen mineraalivärin ja pistän vasarat heilumaan koululuokassa.

No katsotaan miltä nämä yölliset ajatukseni tuntuvat aamulla. Toivottavasti tämä tilitykseni on rayhoittanut mieleni ja kirvat antaa minun nukkua vielä muutaman tunnin ennen töihin lähtöä.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Asiantuntijaa aina tarvitaan

Keskiviikkona 21.4. klo 17.30 Taivaskanavalla -näyttelyn oppaana toimii ikonimaalari Tuulikki Likitalo. Ikonimaalarin tehtävä on tulkita kirkon sanallista opetusta kuvan kielelle. Tässä hänen tukenaan on ikonimaalauksen pitkä perinne. Maalari seuraa kirkon antamia sääntöjä, maalauskaanonia, mutta puhuu aina oman aikakautensa kieltä ja maalaa itselleen ominaisella tavalla. Opastuksessa perehdytään ikonimaalauksen periaatteisiin ja käytäntöihin. Illan aikana selviää mm. mihin ikonimaalari tarvitsee karhun hammasta ja valkosipulia. Vapaa pääsy.

Taivaskanavalla –näyttely on avoinna 23.5.2010 saakka Kuopion taidemuseossa, Kauppakatu 35