Juhlat vaan jatkuu

Osa meidän pienestä työporukastamme on taivaltanut tänne Karjalankadulle jo vuosien ajan. Museoassistentillemme työrupeama kirkkomuseossa on venynyt 20 vuoden mittaiseksi. Tämän juhlan kunniaksi lounastimme yhdessä hieman normaalia hienommin kipuamalla Puijon torniin. Lautaselle ilmestynyt kuha oli todella hyvää ja maisemat tietysti aivan mahtavat. Sää oli kirkas ja kauniin syksyinen.



Tutustuimme tietysti myös tornin myymälään ja ostoksiakin taisi joku meistä tehdä. Nämä lasit jäivät kyllä vielä myymälään.



Jatkuvan juhlinnan lomassa tietysti töitäkin paiskitaan. Värimatkakokonaisuus on jo toteuttamista vaille valmis. Vierailin koululla alkuviikosta tutustumassa tiloihin ja laitteisiin ja opettajaan. Heti syysloman jälkeen maanantaina sitten tapaan oppilaat.

Kirkkomuseosta on saatavilla lainaksi erilaisia opetuspaketteja. Sadutuksen ympärille rakennetut kokonaisuudet ovat taas ajankohtaisia. Ryhdyn valmistautumaan päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle pidettäviin koulutuspäiviin, jotka pidämme yhdessä teatterikuraattori Virpi Rautsialan ja käsityöihme Päivi Vornasen kanssa heti syyloman jälkeen. Olen muokannut kaksi sadutussalkkua siten, että ne soveltuvat hyvin myös vanhusten ja muistisairaiden käyttöön. Keväällä tämän porukan kanssa työskenteleville suunnattu koulutuksemme tuottaa nyt hedelmää. Harjulan sairaalassa käytössä ollut salkku on nyt täydentynyt monista muisteluista. Tarinoista ja salkun lainaajan kommenteista päätellen muistelut ovat olleet monin tavoin antoisia ja koskettavia hetkiä.

Salkkuun kuuluu mm. vanha Lottahattu sekä sotilashattu. ”Lottahattu on liian kova tarina kerrottavaksi. Ne tarinat asuu Ainon sisällä mitä oli Sortavalassa ja Saksassa. Niin arvokas hattu, jonkun pojan pitämä taistelukentällä, likainen ja hikinen… Olen ollut lottana ja sairaalassa töissä. Pieni puuroannos saatiin päivässä. Kun saksalaiset hyökkäsivät, se muistuu mieleen. Jos jatkaa tarinaa, se päättyy kyyneliin.”

Kellastunut ylioppilaslakki toi mieleen mukavia muistoja. ”Itselläni ei ole ylioppilashattua. Lapset on ylioppilaita. Juhlat pidettiin kotona. Väkeä oli tädit ja serkut ja enot. Itse leivoin karjalanpiirakat. Kakkua en muista tekikö sisaren tyttö. Kevät oli valoisaa mukavaa aikaa.”

Tänään mm. erilaisia hattuja sisällään pitävä muistelusalkku lähtee lainaksi Suonenjoelle.