Tässä on taas viiletetty maailmalla. Tälläkertaa mm. karhun vaatteissa, kuten kuvassa näkyy. Toisessa kuvassa on sitten ensi-ilta päällä. Viime vuoden puolella raportoin sadutus- ja teatterilaatikkokoulutuksesta, jota olin pitämässä päivähoidon ja koulujen työntekijöille. Olen muokannut kaksi sadutussalkkua vanhustyöhön soveltuvaksi. Hyvänä yhteistyökumppanina on toiminut mm. Lotta Svärd –museo, josta sain lainaan aidon lottahatun. Salkku erilaisine hattuineen johdattaa hetkiin, jotka ovat olleet muistelijalle erityisen merkittäviä. Toisen salkun teemana on luonto ja oma kasvuympäristö.
Järjestimme yhdessä näyttelijä ja teatterikuraattori Virpi Rautsialan ja käsi- ja taideteollisuusopettaja Päivi Vornasen kanssa kaksi koulutuspäivää vanhustyön parissa työskenteleville. Jännitin hieman, miten sadutustekniikka otetaan vastaan ja mitä mieltä koulutettavat ovat salkkujemme toimivuudesta omassa työympäristössään. Ihan turhaan jännitin. Meidät salkkuinemme otettiin innolla ja avoimesti vastaan. Koulutuspäivät olivat vuorovaikutteisia. Keskustelimme paljon siitä, miten tarjoamiamme ideoita voidaan käytännössä toteuttaa vanhusten parissa. Minä, Päivi ja Virpi olemme jokainen kyllä työskennelleet vanhusten parissa omilla tahoillamme, mutta emme kuitenkaan omaa hoitohenkilökunnan taitoja ja rautaista ammattitaitoa. Me kouluttajat opimmekin varmasti yhtä paljon kuin koulutettavat.
No sinähän olet saanut kokeilla jos jonkinmoisia asusteita. Ja päivityksiähän alkaa nyt sadella tiuhaan tahtiin.
VastaaPoista"Järjestimme yhdessä näyttelijä ja teatterikuraattori Virpi Rautsialan ja käsi- ja taideteollisuusopettaja Virpi Rautsialan" Kumpiko on Virpi ja kumpi (ilmeisesti) Päivi?
Toivottavasti teillä meni mukavasti loppuaika museopäivänä ja kävijöitä vielä tuli. :)