Yhteistyö kannattaa ja kirpputori myös

Kalenterin sivu on jo ehtinyt kääntyä helmikuulle, enkä ole pystynyt pitämään kiinni päätöksestäni päivittää blogiani kerran viikossa. Vaikka museo ei ole auki, riittää puuhaa toimiston puolella entiseen malliin, tai ehkä jopa enemmänkin. Saan työnkuvani puitteissa olla osallisena monissa Kuopion kaupungin kanssa toimivissa kulttuurityöryhmissä. Tästä olen kovin iloinen. Museomme on osa kirkon organisaatiota. Ei ole itsestään selvää, että kaupungin ulkopuolinen toimija saa osallistua kaupungin kulttuuritoiminnan sisältöjen ja toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyö eri kulttuuritoimijoiden kanssa toimii mielestäni hyvin ja on antoisaa ja mukavaa. Toki tapaamiset vievät jonkin verran aikaa ja yleensä niiden kautta huomaan lupautuneeni uusiin työryhmiin tai ilmoittautunut järjestäväni jotain sisältöä erilaisiin tapahtumiin.

Näiden kuvioiden ansiosta me tiedämme toistemme kuulumisista ja suunnitelmista. Emme kilpaile keskenämme emmekä tee päällekkäistä työtä, vaan meillä on mahdollisuus yhdistää vähäiset voimavaramme. Konkreettisena esimerkkinä 25.2. taidemuseolla avautuva Taivaskanavalla -näyttely, jossa kirkkomuseon kokoelmista poimitut ikonit käyvät vuoropuhelua Kuopion taidemuseon kokoelmista löytyvien teosten kanssa. Näin taidemuseo saa hieman spesiaalia sisältöä näyttelykelloonsa ja me puolestamme näkyvyyttä, kun oma museomme on sujettuna. Teen tässä juuri lähtöä taidemuseolle, jossa suunnittelemme näyttelymme yksityiskohtia ja työpajoja. (alalaidassa näkyy ajankohta, jolloin olen laittanut kirjoitukseni blogiini. Se elää omaa elämäänsä. En tee yötöitä ja kello on nyt oikeasti 12.55). Tällaisten projektien lisäksi yhteistyö antaa minulle tärkeää sisältöä työhöni henkilökohtaisella tasolla. Olen saanut tehdä työtä ja tutustua moniin mielenkiintoisiin ihmisiin, joita ilman elämäni ja työni museolehtorina olisi aika paljon värittömämpää. Välillä työajan ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät, mutta se on mielestäni merkki siitä, että olen tainnut löytää oman alani ja työpaikkani. (Terveisiä vaan kaikille, joiden kanssa tapaamme perjantaina ravintola Kummisedässä!)

Minulla oli ajatuksena kertoa tämänkertaisessa kirjoituksessani viime sunnuntaina järjestämästämme kirpputoritapahtumasta, joka oli osa Itäisen tanssin aluekeskuksen järjestämää Lasten Pakkaspäivät -tapahtumaa. Ne jotka ovat jaksaneet lukea tänne saakka, saavat nyt seuraavaksi raportin asiasta. Kävijöitä yhden päivän kestänyt tapahtuma keräsi yli 250 ja tuotto oli noin 1850 €, jonka käytämme ikoneiden konservointiin. Tällä hetkellä meillä on kolme Laatokan Valamon luostarista evakuoitua 1700-luvun lopulla valmistunutta ikonia konservoitavana Valamon konservointilaitoksella. Ikonit puhdistetaan ja niille tehdään värien kiinnitystä. Kirpparituloilla saamme kuitattua tämän laskun ja konservoitua ehkä vielä muutamia muitakin ikoneita. Olimme yllättyneitä suuresta kiinnostuksesta ja saamastamme runsaasta positiivisesta palautteesta. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua Arkkipiispan kotikirkkoon, soittaa kirkonkelloja ja ostaa pientä syötävää paikallisen ortodoksisen seurakunnan järjestämästä kahviosta. Onnistunut tapahtuma järjestetään uudelleen pääsiäisen aikoihin. Tervetuloa!