Perjantain vieraat

Perjantai-päivistä on muotoutumassa vierailijoiden päiviä. Pari viikkoa sitten saimme vieraaksemme Kynnys ry:n aluesihteerin Antti Tuonosen sekä sähköpyörätuolilla liikkuvan Sadun ja Sepon avustajineen. Heidän käyntinsä liittyi pitkäaikaiseen saavutettavuushankkeeseemme. Museon ja koko kirkon keskustalon remontissa on pyritty huomioimaan saavutettavuuden parantaminen ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun saavutettavuuden kanssa päivittäin painiskelevat testasivat tilojamme. Varsinaisen tarkastelun kohteena oli lähinnä asiakaspalvelutilat, joiden remontointi alkaa piakkoin. Kävimme yhdessä läpi tulevia suunnitelmia ja tutustuimme niihin tiloihin, joihin remontissa ei kajota. Inva-WC: stä löytyi pieniä muutostarpeita, mutta perusasiat ovat onneksi kunnossa. Isosta portaikostamme keskustelimme pitkään. Samoin opasteetkin puhututtivat paljon. Oli kiva huomata, että aika monta ongelmakohtaa on joko jo korjattu tai ainakin huomioitu piirustuksissa. Yhteistyömme Kynnys ry:n kanssa tulee jatkumaan. Pyydämme heidät taas vieraaksemme, kun aulatilamme alkaa olla valmis. Samoin näyttelytilat monine erilaisine ratkaisuineen tullaan myös testaamaa Kynnys ry:n kanssa.


Vaikka hanan kahvassa on pidennys, siihen ei pyörätuolilla istuva ylety.



Aulassa on useita portaita, jotka eivä vaalean värinsä vuoksi erotu riittävästi ympäristöstään. Näistä portaista puuttuu käsijohde kokonaan.



Remontissa on uusittu ovia. Tämän oven kohdalle on unohtunut asentaa lattiaan nipukka, jonka avulla oven saisi pysymään auki. Ovessa on kyllä lenkki tätä varten, mutta mihin se kiinnitetään?


Viime perjantaina täällä vieraili sitten isompi sakki ihmisiä. Järjestimme kansallisen kulttuurikuntopäivän kunniaksi tapahtuman, jonne kutsuimme yhteistyökumppaneitamme. Tällä kertaa siis ne ihmiset, jotka yleensä järjestävät työkseen elämyksiä ja toimintaa muille ihmisille, pääsivät nauttimaan vastaanottajan roolista. Mukaan päivään oli kutsuttu myös kaikki kirkon keskustalon työntekijät. Tapahtuman tarkoituksena oli järjestää aikaa niille keskusteluille, jotka aloitetaan ennen kokousten alkuja, mutta joita ei ole koskaan aikaa päättää kunnolla. Kuulumisia vaihdoimme hedelmätarjottimien äärellä. Purtavan ja jutustelun lisäksi ihmiset saivat osallistua diakehystyöpajaan, jossa kukin sai tuunata vanhoista diakehyksistä jääkaappimagneetin, rintakorun tai avaimenperän. Päivä oli oikein onnistunut. Täällä vierailii 40 ihmistä. Mukaan mahtui sekä vanhoja tuttuja että uusia kasvoja.



Arkkipiispakin ehti kiireiltään vierailemaan tapahtumassamme ja askaroi itselleen jääkaappimagneetin.



Vaikeinta oli valita minkä kuvan omaan tuotokseen laittaisi.